No niin rakkaat Suomen sateissa kärvistelevät ystäväni, olemme kotiutuneet Benalmadenaan eikä täällä olo nyt harmita oikeastaan ollenkaan. Vielä ainakaan.
Matka oli kokonaisuutena positiivinen kokemus. Lähtökohdat olivat aika pelottavat koska en saanut nukuttua sekuntiakaan. Kolmen eri nukkumispaikan ja parin tunnin pyörimisen jälkeen päätin lopettaa yrittämisen, kävi miten kävi. Noin 01.30, kolmen tunnin unien jälkeen pikkupossu siirrettiin autoon nukkumaan ja matka konkreettisesti alkoi. No eihän se pikkupossu nukkunut autossa kuin ehkä vartin. Yö ja rekat olivat aivan liian kiinnostavia. Lentokenttäkin oli kiinnostava. Ei vieläkään itkua, hyvä hyvä.
Jopa itse lentokoneessa oli kiinnostavaa, nousu oli kiinnostava ja sitten kiinnostus lopahti. Pieni itkukohtaus ja sitten äitipossu ja pikkupossu nukkuivat koko lennon. Great!
Olimme ostaneet kämpän vuokraajilta myös kuljetuksen kentältä. Nyt tiedämme, että taksilla olisi päässyt ihan yhtä helposti ja halvemmalla. Jos on osoite tiedossa, niin taksilla vaan reippaasti.
Niin, tämä meitin kuski….lopultahan se meni niin, että me ohjasimme hänet perille ( Go Google maps! ).
Perillä viimein. Kolmen tunnin unilla rupesikin olemaan takki aika tyhjänä.
Jaa että altaalle köllimään…? No way in hell! Ohjelmassa ensimmäisenä kaupassa käynti, pikkupossu tarvitsee ruokaa. Ja maitoa. Mainittakoon tähän väliin, että korkeuserot näillä main on aika messeviä. Jos kaipaat hyvää perse-reisi-pohje-reeniä niin tervetuloa tänne! Meidän kämpiltä ei ole bussipysäkille kuin noin 300m, mutta ensimmäiset 200m on 30 asteen nousua ja viimeiset 100m 40 asteen nousua, että hoosiannaa huutaa kintut heti lähtiessä ja kauhia hiki on jo ennenkuin ollaan missään. Onneksi tuohon lähi-Mercadonaan on oikopolku joka säästää kaikkia edellä mainittuja lihaksia edes vähän. Toki me mentiin ensin harhaan, mutta ei siitä sen enempää…
Seuraavan päivän agendassa oli nettimokkulan hommaaminen…huoh. Arroyo de la Mielin keskustassa olevasta Orangen myymälästä sellaisen sitten saimme hommattua. Sitä edelsi lukuisa määrä ylämäkiä, hikeä ja kirosanoja. Asiaan…no eihän se tietenkään toiminut se mokkula. Ongelmana oli, että meitin MacBook on liian uusi! Ei ole yhteensopiva! Prkl. Seuraavana päivänä takaisin myymälään, tunti siellä, no can do, toiseen paikkaan, yes can do. Ko. paikka on Pc4U Arroyo de la Mielin aseman lähellä. Hyvää ja rehellistä palvelua englanniksi. Suosittelemme. Tarvitsimme reitittimen eli sellaisen pömpelin joka jakaa 3G-yhteyden langattomaksi verkoksi. Ironia läppäsi naamalle…jätimme samanmoisen vempeleen kotiin, koska " ei me sitä tarvita siellä"….
Loppu hyvin kaiki hyvin, nyt meillä on netti kämpässä. Ylikallis ja hidas, mutta netti kuitenkin.
Vihjeenä matkaajille, täällä on useissa kahviloissa ja ravintoloissa ilmainen wi-fi. Sitä kannattaa hyödyntää, niin mekin teemme ja säästämme omat gigamme.
Olemme siis kotiutuneet. Hikoilukin on jo parissa päivässä vähentynyt vuolaasta siedettävään. Pikkupossu on jo saanut uikkarinrajat altaalla + pari kaveria + poikakaverin. Kaupasta on ruvennut löytymään muutakin kuin euron maksavat punkut ja pohkeet ovat lakanneet kramppaamasta.
Lämpötila on tänään siinä +30 kieppeillä ja samanlaista lupaavat jatkossakin. Kaikki hyvin. Todo bien. Enää ei vituta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti