Olemme nyt olleet kohteessa noin 30 tuntia, joten aikaa on vielä 670 tuntia. Kaikenlaista voi tapahtua.
Viimeksi kun olimme täälllä vuosi sitten, ei pikkupossu vielä juuri osannut puhua. Nyt se ei juurikaan ole hiljaa. Hauska on nähdä kuinka erilailla asiat on nyt, kun pikkupossu voi kertoa näkemästään, kokemastaan ja sanoa suoraan miten hommat on. Jo nyt on käynyt selväksi, että se muistaa jotain vuoden takaisesta. Uhma ja haluttomuus nukkua tuovat omat pikku vivahteensa, mutta onneksi maailmaan mölyä mahtuu. Ja minulla on korvatulpat mukana.
Kelithän on vuodenaikaan nähden tavallista lämpimämmät. Virallinen ennuste on noin +20, mutta todellisuus on jossain +25 hujakoilla. Ero kesään on illat, yöt ja varjot. Heti kun aurinko ei paista päin, on viileää. Ja sisällä on kalseaa. Kivilattiat eikä lämmitystä. Se on asia, mikä Suomessa on paremmin.
Tämä meitin tämänkertainen kämppä on hieman Benalmadenasta Fuengirolaan päin, alueella nimeltä Torremuelle. Brittien asuttamaa aluetta, merinäkymät, paritalon puolikas omalla uima-altaalla ja hyvin brittiläis-espanjalaiseen tyylliin sisustettu. Ihan perus ok, siisti kämppä, mutta itse ainakin kaipaisin enemmän keittiövarustelua ja liinavaate/pyyhevalikoiman olisi voinut uusia vuoden 1980 jälkeen. Mutta en valita. Tämä on heidän tyylilleen hyvin ominaista. I will survive.
Nyt on siis toinen ilta täällä. Eilen saavuimme lentokentältä kaupan kautta kämpille noin klo 19.30 aikoihin. Nyt kello on 21.30 ja kaikki muut ovat jo nukkumassa. Niin on rankkaa tämä etelän meininki.
Tähän mennessä merkillepantavia asiota on mm. että isäpossu on hymyillyt tavallista enemmän, mammapossu ei kilahtanut lentokoneessa ( eka lento ever ), pappapossu on jo puhunut paikallisittain ja minä…minä en ole miettinyt juuri mitään. Ainakaan työjuttuja. Ei tämä siis huonosti ole alkanut.
Mutta vielä voi kaikenlaista tapahtua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti