En tiedä onko se tuo aurinko vai onko se vaan yleisesti se tosiasia, että täällä on enemmän värejä. Luonnossa, ihmisissä, kaikkialla. Mutta täällä minunkin mustanpuhuva vaatetukseni saa väriä. Isäpossukin käyttää muitakin kuin mustia t-paitoja.
Suomihan on ihan tunnetusti aika väritön maa. Joo joo, onhan meillä kesä ja ruska ja niiden väriloisto ja ja ja...mutta loput noin 7 kuukautta vuodesta Suomi pukeutuu harmaaseen, ruskeaan ja mustaan. Ja kirjamellisesti pukeutuu. Musta on aina muodikas väri. Ajaton. Se hoikentaa, joskaan ei ihmeisiin pysty.
Oletteko koskaan pysähtyneet katsomaan suomalaista katukuvaa syys-talviaikaan? Jos siellä nyt joku erehtyy värikkäästi pukeutumaan niin katsotaan, että mikäs perkeleen hippi siellä menee.
Väriähän voi toki käyttää. Mustan tehosteena. Korostaakseen kuinka mustaa se musta onkaan. Iloista jengiä noin niinkun majormente.
Itsekin sorrun mustaan. Osin siksi, että suurin osa myytävistä vaatteista on joko mustia tai pastellisävyisiä. Tai niinkun nykyään on niitä neon-värejä joita en toivonut näkeväni 80-luvun jälkeen. Osin siksi, että se - niinkuin sanoin - hoikentaa.
Täällä olen poissa heimoni piiristä, kukaan ei minua tunne ja kaupoissa musta on se väri, jota löytyy vähiten.
Olen siis taas löytänyt värit! Löytäkää tekin! Jos sinulla on iloinen ja värikäs pipo, niin kukaan ei huomaa jos olet läski! Ne huomaa sen pipon ja ajattelee, että mikäs perkeleen hippi se siinä menee. Mieluummin hippi kuin mustaa, väritöntä massaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti