2 viikkoa ja 4 päivää. Siis en mä laske...mutta laskenpa kuitenkin.
Mä olen aina ollut kova tekemään töitä ja työt ne elämäni suuntaa on viime vuosiin asti määränneetkin. Äitiyden ja yrittäjäksi ryhtymisen myötä olen nyt pari vuotta ollut kotona. Selvästi ihan liikaa. Espanjan reissu ei siis ole pelkästään mukava tapa välttää loska vaan myös ehdottoman tärkeä henkiselle terveydelleni. Kotona on kivaa mutta liika on liikaa. Maiseman vaihdos auttanee eikä se kai ollenkaan ole huono asia jos maisemassa paistaa aurinko ja meri liplattaa.
Pientä matkakuumetta on jo ilmassa. Tavarat on mielessä pakattu jo ainakin kymmenen kertaa. Posti on siiretty, vakuutukset tsekattu, talonvahdit ohjeistettu. Olis ny jo syyskuu.
Eniten koko matkassa jännittää se itse matka eli lento. Miten tuo meidän pikkupossu selviää lennosta? Huutaako se koko 5 tuntia? Sattuuko sillä korviin ja jos sattuu niin miten sen huudon erottaa siitä normihuudosta? Tarviiko varautua ostamaan korvatulpat koko muulle matkustajakunnalle? Kuinka vaippa vaihdetaan siinä milli-kertaa-milli vessassa? Voiko klo 06 ottaa jo viskipaukun? Saako siihen aikaan edes viskiä? Kysymyksiä, kysymyksiä...
Vaikka kesä nyt tekikin comebackit Suomeen ainakin hetkeksi, niin se kesä ja lämpö eivät ole niitä asioita joita Espanjasta lähden hakemaan. Haen sieltä intoa ja vauhtia taas elämään uusien tuulien kautta. Jotenkin sitä on vaan mökkiytynyt tässä parissa vuodessa eikä oikein täysin osaa irrottautua tästä "kierteestä" ( joo, lainausmerkit on ärsyttäviä, mutta en muutakaan keksinyt ). Kyllähän se lämpö tietty ihan kiva plussa on, en tiedä olisiko 7 viikkoa esim. Siperiassa yhtä antoisaa. Voisi ollakin, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin. Tällä erää lokakuun lopussa takaisin tulee toivottavasti äitipossu, jolla on taas uutta virtaa. Ja kiva rusketus.
Henkinen pakkaaminen jatkukoon. Täytyy koettaa jättää kaikki turha kotiin, niin matkalaukusta kuin pääkopastakin.
Lystiä reissua teille - kyllä se lento hyvin menee :)
VastaaPoista