Taas me ollaan back!
Uusi syksy, uusi yritys.
Viime vuonna elokuun reissu meni mönkään. Tai noh, ei nyt mönkään. Ei se edes alkanut.
Kävi nimittäin niin, että pappapossu ( joka oli edellisellä reissullakin mukana ) sairasti kovin ja tänä kesänä hän ikävä kyllä menehtyi. =(
Elämä kuitenkin jatkuu ja nyt - toivottavasti - pääsemme matkaan suunitelmien mukaan.
Viime elokuussa meidän piti sukeltaa suomalaisuuden ytimeen Fuengirolaan. ( Kts. Did you miss us...? ) Se reissu toteutuu ensi kesäkuussa. Wuhuu! Silloin olemme koko kuukauden Fugessa ja vielä kesällä, joka on meille uusi kokemus, olemmehan aina olleet syksyllä/alkutalvesta.
Teille jotka ette tiedä...minä tykkään valosta, en niinkään lämmöstä. Joten jännää nähdä sulaako mulla aivot, hikoaako isäpossu kuiviin tai saadaanko me pikkupossua ylos merestä ollenkaan.
Sitä odotellessa teemme lokakuussa viikon reissun tutuille huudeille Benalmadenaan. Ihan vaan koska ei jaksa nyrjäyttää aivojaan ja mennään siitä mistä aita on matalin. Ja matalin se on siellä.
Pikkupossu on jo eskarilainen eli todellinen handful. Se on myös syy siihen, että vaan viikko voidaan tällä erää olla. Koska eskari...
Mutta reissuun on nyt 43 yötä ( siinä on 43 liikaa ).
Pikkupossu puhuu jo paljon Espanjasta. Kuinka siellä on lämmin ja pääsee uimaan.
Jännä nähdä muistaako se sieltä paikkoja.
Itse odotan aurinkoa, merta, Mercadonaa, tinto verranoa, paellaa ja sopuhintaista manchegoa.
Isäpossu odottaa Restaurante Plazan tomaattikeittoa. Muun muassa.
Laajemmalti kirjoitettavaa siis luvassa vasta ensi kesänä, mutta toivottavasti tälläkin reissulla on jotain raportoitavaa. Ehkä edes siitä, missä on hyvää paellaa ja onko Fuengirolan Bioparcin muutos onnistunut. Ainakin siellä pitäisi olla maailman suurin lisko.
Tai sitten edes pikkupossun sekoiluista. Ainakin se on pysynyt espanjalaisessa elämänrytmissä edellisestä reissusta lähtien. =)
